Kuoro vietti 30-vuotis juhlavuotta vuonna 2017. Juhlakonsertti pidettiin 9.4.2017.
Juhlakonserttiin Leena Halojoki ja Anneli Varjonen, jotka ovat olleet kuoron jäseniä 30 vuoden ajan, kokosivat omia muisteloitaan:
Laululla ja musiikilla on mahtava, rentouttava voima. Laulu myös yhdistää ihmisiä. Tätä minäkin päätin kokeilla. Aloitimme 1986 Zsuzsanna Kiralyn aikana Niemelän koululla. Kyllä oli vaikeaa ja nuukana ihmisenä kun olin kurssimaksun maksanut, en voinut kesken lopettaa. Puolessa vuodessa harrastus alkoi kuitenkin tuntua mukavan haasteelliselta.
Kuoro ehti vuoden toimia Jyränkölän opintokerhona/sekakuorona. Yksi mies kävi katsomassa, mutta sekakuoroa ei koskaan syntynyt. Ilkka Suhonen siirtyi johtoon 1988 ja harjoitukset Jyränkölän juhlasaliin.
Kuoron koko kasvoi ja Hellströmin Tarja alkoi puuhailla yhdistyksen perustamista ja niin sai alkunsa Heinolan Naislaulajat, Suomen Naiskuoroliittoon ja Sulasoliin liittyen 1987. Jyränkölän sopimuksen sisältöä oli, että NKL:n merkkilaulut opetellaan ja kuorolaiset saattoivat suorittaa ns. kelloja eli eriasteisia taitomerkkejä.
Retket Sulasolin laulujuhlille alkoivat. Reissut olivat mukavia, majoituimme kouluilla (näinköhän enää taipuisi lattialle litteälle patjalle!). Ilkkaa tuuraamaan tuli Kadri Leppoja ja hups, taitotaso kuorossa nousi hetkessä. Into taitojemme esittelemiseen kasvoi ja matkasimme ulkomaille Kadrin kotikaupunkiin Tartoon Mieskuoro Gaudeamuksen vieraiksi v. 1996. Risto Kuisma meidät kuskasi ja asuimme mieskuorolaisten luona. Konsertoimme heidän kanssaan ja myöhemmin he vierailivat meidän luonamme. Yhdellä Tarton reissulla olimme ainoa naiskuoro; mieskuoroja kyllä oli ja kulkueessa saimmekin kiitettävästi huomiota!
Sulasol pitää laulujuhlia Suomessa ja Joensuun matkalla kesällä kerran oli kovin kuuma sää ja linja-auto sai toimia pukeutumistilana, kun vaatetusta vähennettiin. Laivamatkoilla lauloimme eikä iloista seuruetta koskaan ole tuomittu, päinvastoin. Harmillisesti nykyaika on kuitenkin muuttanut ihmissuhteitakin: yhdellä matkalla matkaseura ilmoitti jo etukäteen, että ”toivottavasti autossa ei lauleta”.
Kerran eräällä kuorolaisella oli ”ylimääräisiä tuomisia lapsille”. Tullivirkailija pudotti pullon ja antoi tupakat anteeksi kysyen lasten ikää; 30 v… Kerran yksi kuorolainen jäi satamaan, kun passi puuttui… Matkaseuramme Lauluveikot esitti meille kerran upean serenadin. Tallinnan laulujuhlilla majoituimme yhden ison koulun voimistelusaliin ja Lauluveikot etsivät meidät käsiinsä laulellen ensin pitkin koulun käytäviä.
Osallistuimme Sulasolin laululeireille, Naiskuoropäiville. Myös maakuntatasolla oli paljon ohjelmaa.
2000-luvun vaihteessa Kai Kirik astui johtoomme. Samoihin aikoihin erosimme Jyränkölästä ja toimimme itsenäisenä yhdistyksenä. Nimenmuutos tapahtui 2006 eli uusi nimi on Naiskuoroyhdistys Fiores ry eli Naiskuoro Fiores. Jyränkölän opintokerhoksi palasimme taas v. 2012.
Alusta alkaen kuoro keräsi kaikenlaisilla talkoilla rahaa näitä ulkomaan reissujakin varten. Yhteishenkeä vahvistimme erilaisilla illanvietoilla, joille aina löytyi sijaa. Olimme televisio-ohjelmissa Bumtsibum, Tammerkosken sillalla, Tartu mikkiin.
Yleisesti esitykset ovat onnistuneet hyvin, vaikka joskus harjoituksissa on tuntunut, ettei millään opi. Jännityskö saa ihmeitä aikaan ja äänet toimimaan. Omalle kotiyleisölle esiinnymme 1-2 kertaa vuodessa, jouluna ja keväällä sekä vappuna Harjulla kevennetyllä porukalla. Kuorolaulu sopii kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Alusta alkaen meillä on ollut myös pienryhmätoimintaa. Paikallisten kulttuuri-, kuoro- ja musiikkipiirien kanssa on tehty aina yhteistyötä, juhlittu itsenäisyyspäiviä yms. Nykyään Heinolan Mieslaulajien kanssa tehdään paljon, meille tärkeää yhteistyötä.
Ei voi sanoa, että kuoromme olisi päässyt tulemaan yhden ihmisen näköiseksi. Johtomuutoksilla tulee aina uusia tuulia. Ohjelmistoomme saa jokainen kuorolainen vaikuttaa. Onhan selvää, että laulua, josta pitää, on myös mukava esittää. Silloin lauluun tulee myös sisäistä kauneutta.
”Laulan päivän valosta ja päivän ilosta. Laulan taivaan tuulista ja päivän auringosta. Laulan koska maailmani iloiselta näyttää, koska riemu vallaton mun sydämeni täyttää!”